Tutorhouse Pyydä yhteydenottoa
« takaisin blogin etusivulle

Usein kysyttyä todistusvalinnasta - tämä uudistuksesta kannattaa tietää

04.12.2019  |  Lukio, Ylioppilaskirjoitukset, Pääsykokeet

Todistusvalinta FAQ

Keväästä 2020 lähtien kaikkiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin valitaan vähintään puolet uusista opiskelijoista yo-arvosanojen perusteella. Jos todistusvalinnan käytännöt mietityttävät sinua, tässä epävarmuutta hälventämään vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

1. Pitääkö todistusvalinnassa pärjätäkseen kirjoittaa L:n tai E:n arvoisesti?

Laudaturit ja eximiat ovat tärkeitä, jos toiveissasi siintää pääsy suosituimmille aloille kuten lääkikseen, oikikseen tai kauppikseen. Mikään ehdoton, kaikkia koulutusaloja koskeva vaatimus se ei kuitenkaan ole.

Kannattaa muistaa, että lopulta suhteellisen pieni joukko abeista saa korkeimpia arvosanoja: laudaturiin yltää noin 5 % kirjoittajista ja eximiaan keskimäärin 15 %. Yleisin yo-arvosana on C. Viiden tai sitä useamman laudaturin kirjoittajia on kaikista abeista vain yksi prosentti. On siis erittäin todennäköistä, että todistusvalinnassa onnistuvat myös keskiverto-opiskelijat.

Testaa Todistusvalintakoneella, miten olisit onnistunut viime kevään haussa!

 

2. Onko pitkän matematiikan kirjoittaminen välttämätöntä, jos haluan hyvät todistuspisteet?

Monella koulutusalalla pitkästä matematiikasta saa paljon pisteitä, jos yo-koe menee nappiin. On tosin hyvä huomioida, että pitkän matikan E:n ja L:n jälkeen piste-ero muiden aineiden yo-arvosanoihin kaventuu.

Voit esimerkiksi saada hyvin menneestä lyhyen matematiikan yo-kokeesta enemmän pisteitä kuin huonosti sujuneesta pitkän matikan kokeesta.

Pitkän matematiikan kirjoittaminen on oikeasti välttämätöntä vain silloin, jos se on kynnysehto eli ehdoton edellytys sinua kiinnostavaan jatko-opiskelupaikkaan.

Lue lisää: Pitkä vai lyhyt matematiikka?

 

3. Montako yo-koetta todistusvalinnassa huomioidaan?

Pisteytyksissä huomioidaan 4-6 ylioppilaskoetta hakukohteesta riippuen. Tästä poikkeuksena ovat diplomi-insinöörin ja arkkitehdin koulutukset, joihin hakiessa huomioidaan vain äidinkieli, pitkä matematiikka ja fysiikka tai kemia.

Tällä hetkellä ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Keväästä 2022 lähtien minimimäärä nousee viiteen.

 

4. Miten todistusvalinta vaikuttaa siihen, mitä lukiossa kannattaa opiskella?

Keskity lukiossa niihin aineisiin, jotka aidosti kiinnostavat sinua ja joita tarvitset päästäksesi toivomallesi alalle tulevaisuudessa. Vaikka sinulla ei olisikaan selviä jatko-opiskelusuunnitelmia, älä mieti pelkkiä yo-arvosanojen pisteytyksiä ja niillä kikkailua, koska se tuskin kannattelee opiskelumotivaatiotasi läpi lukion.

Maksuttomasta opiskelutekniikkaoppaasta saat lukio-opiskelua helpottavia vinkkejä!

 

5. Huomioidaanko todistusvalinnassa vain ensikertalaiset?

Suurimmaksi osaksi kyllä, mutta korkeakoulut saavat itse päättää, huomioivatko ne todistusvalinnassa myös muut hakijat.

Ensikertalaisiksi lasketaan ne, jotka eivät ole aiemmin vastaanottaneet korkeakoulupaikkaa eivätkä myöskään suorittaneet suomalaisen korkeakoulujärjestelmän mukaista tutkintoa.

 

6. Jos en tule hyväksytyksi todistusvalinnassa, mitä muita vaihtoehtoja minulla on saada toivomani korkeakoulupaikka?

Jos opiskelupaikka ei irtoa yo-arvosanoilla, ei hätää! Voit edelleen tulla valituksi pääsykokeen kautta. Todistusvalinta ei myöskään koske kaikkia aloja. Taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloille sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun asiointitulkin ja viittomakielen tulkin koulutuksiin voi jatkossakin päästä vain pääsykokeella.

Toinen vaihtoehto on korottaa yo-arvosanojasi ja hakea sen jälkeen todistusvalinnalla uudelleen. Hylätyn yo-kokeen voi uusia kolmena seuraavana tutkintokertana, kun taas hyväksyttyjä kokeita saa uusia loputtomiin.

Voit tulla valituksi myös avoimen väylän kautta, eli jos suoritat opintoja avoimessa korkeakoulussa hyvällä menestyksellä. Avoimen valintakriteerit ja sisään otettavien opiskelijoiden määrä vaihtelee korkeakouluittain.

Joistain koulutusohjelmista opiskelupaikan voi saada suoravalinnassa tietyn aineen hyvin menneellä yo-kokeella. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon voi päästä opiskelemaan matematiikkaa ilman todistusvalintaa tai pääsykoetta, jos on kirjoittanut vähintään E:n pitkästä matikasta.

 

Onnistu yo-kirjoituksissa! Tutorhousen abikursseilla saat yksilöllistä ohjausta 3-10 opiskelijan ryhmässä.

Tutustu abikursseihin

Lähteet: minedu.fi, Opintopolku, Ylioppilastutkintolautakunta, Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yle Uutiset

Kuva: Canva.com