« takaisin blogin etusivulle

Opiskelustressiä ilmassa? Näin ylläpidät motivaatiotasi ja jaksamistasi

30.08.2019  |  Oppiminen ja motivaatio, Lukio

Opiskelustressi

Parhaimmillaan lievä stressi on polttoainetta, joka saa sinut toimimaan tehokkaasti. Jos työmäärä tuntuu liialliselta ja stressi pitkittyy, tilanne kääntyy päälaelleen. Lue vinkit, miten voit pitää opiskelustressin aisoissa ja huolehtia omasta jaksamisestasi.

Äidinkielen essee, pari sanakoetta, pitkän matikan läksyt ja koeviikkoonkin pitäisi valmistautua jossain vaiheessa? Lukion työmäärä ja sen jaksottaminen muun elämän kanssa voi ymmärrettävästi aiheuttaa päänvaivaa, samoin kuin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja pohdinnat jatko-opinnoista.

Kun stressi on lyhytkestoista ja sitä on itselle sopiva määrä, vireystila on hyvä ja intoa opiskeluun riittää. Jos olet kuitenkin usein huolestunut, ettet ehdi, jaksa tai pysty, on hyvä pysähtyä hetkeksi ja kokeilla esimerkiksi näitä vinkkejä.

 

Selkiytä päämääriäsi ja tarkista ajankäytön tottumuksesi

1. Ovatko tavoitteesi selkeitä ja sopivan kokoisia?

Kaoottisuuden tai epämääräisyyden tunnetta voi lievittää asettamalla itselleen selkeitä ja realistisia tavoitteita. Jos iso päätavoitteesi on esimerkiksi kirjoituksista läpipääsy tai tietyn jatko-opiskelupaikan saaminen, mieti mitä konkreettisia asioita voit tehdä sen eteen päivittäin ja viikoittain. Etene pienin askelin. Siten saat helpommin onnistumisen kokemuksia eikä kauempana oleva iso tavoite näytä ylivoimaiselta saavuttaa. Lisää tavoitteiden asettamisesta voit lukea täältä.

2. Ajanhallinta kuntoon: kalenteroi ja rauhoita opiskeluhetket

Ota tavaksi jokaisen jakson alussa merkata ylös kaikki palautettavien tehtävien ja kokeiden päivämäärät. Mieti sitten, paljonko aikaa sinun pitää niille varata ja merkkaa se kalenteriin oikeille päiville. Jotta voit realistisesti arvioida ja jäsentää aikatauluasi, kirjoita ylös myös harrastuksiin kuluva aika. Kun suunnitelma on selkeä, siitä ei lipsu niin herkästi.

On myös hyvä tunnistaa, mihin asioihin sinulla hukkuu helposti aikaa. Löydätkö itsesi yllättäen somesta tai Netflixin syövereistä, kun pitäisi opiskella? Rauhoita opiskeluhetkesi ja anna aivoillesi mahdollisuus keskittyä. Laita puhelimesi äänettömälle ja pois näkyvistä, äläkä yritä tehdä monta asiaa yhtä aikaa.

3. Laita asiat tärkeysjärjestykseen

Priorisointi kunniaan! Kun tehtävää on paljon, kokeile ryhmitellä tulevat tehtävät niiden tärkeyden ja kiireellisyyden perusteella. Mihin käytät enemmän aikaa ja mitkä asiat voisit tehdä vähemmällä vaivalla? Mikä täytyy tehdä mahdollisimman pian ja mikä voi rauhassa odottaa?

4. Tarkista opiskelutekniikkasi

Säännöllinen harjoittelu ja monipuoliset työtavat tukevat oppimista. Tarkista opiskelutekniikkasi esimerkiksi tämän testin avulla. Hyviin muistiinpanotekniikoihin voit tutustua tässä postauksessa, ja vinkit yo-koevalmistautumiseen löydät täältä.

5. Muista palautua

Palautuminen on aina tärkeää, myös silloin, kun stressi on lievää. Mitkä asiat auttavat sinua rentoutumaan ja lisäävät hyvinvointiasi? Varaa niille aikaa joka päivä.

Ratkaisevaa on nukkua riittävästi, sillä jo unenpuute itsessään voi lisätä stressiä ja aiheuttaa alakuloa. Riittävä uni myös edistää oppimista. 8-10 tuntia unta yössä on keskimäärin hyvä lähtökohta.

 

Pohdi miten asennoidut ja mikä sinua motivoi

1. Kannustatko vai epäiletkö itseäsi?

Kiinnitä huomio sisäiseen puheeseen, koska sillä on suuri vaikutus etenkin vastoinkäymisten hetkellä. Jos epätoivon puuska yllättää, esimerkiksi aikaisempien onnistumisten ja muilta saadun myönteisen palautteen muistelu voi auttaa eteenpäin.

2. Miksi tai ketä varten opiskelet?

MIkäli koet kovia suorituspaineita, on hyvä pohtia ovatko ne peräisin omista vai muiden odotuksista. Opiskelun mielekkyyteen vaikuttaa myös se, tavoitteletko pelkästään tiettyjä arvosanoja vai onko sinulla myös aitoa halua oppia uusia, itseäsi kiinnostavia asioita. Siksi on tarpeellista miettiä omia motivaatiotekijöitä.

3. Pelkäätkö epäonnistumista?

Mitä uskot mahdollisen epäonnistumisen tarkoittavan? Mihin se voisi mielestäsi johtaa ja kuinka realistinen ajatus se on? Entä mikä olisi mielestäsi riittävän hyvä suoritus?

Jos esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset tai jatko-opiskelumahdollisuudet huolestuttavat, kannattaa muistaa, että yhteen päämäärään voi olla useita eri reittejä. Esimerkiksi ylioppilaskokeita voi nykyään uusia rajoituksetta ja pääsykokeet säilyvät yhä toisena väylänä korkeakouluopintoihin todistusvalinnan lisäksi.

 

Muistathan myös puhua huolenaiheistasi läheistesi kanssa. Jos kavereiden tai perheenjäsenten tuki ei tunnu riittävältä, käänny rohkeasti koulusi terveydenhoitajan tai opintopsykologin puoleen.

 

Lataa ilmainen stressinhallinnan webinaaritallenne

Artikkelin vinkit ja lähteet: laaja-alainen erityisopettaja Anne Hällfors, opintopsykologi ja psykologian opettaja Outi Mäkinen, Duodecim, Yle Tiede, Ylioppilastutkintolautakunta

Kuva: Lacie Slezak / Unsplash

Luetuimmat kirjoitukset

Tilaa uusimmat blogikirjoitukset sähköpostiisi.