Näin onnistut fysiikan yo-kokeessa

Miten fysiikan yo-kirjoituksiin kannattaa valmistautua? Entä millainen koevastaus saa sensorilta hyvät pisteet? Tutorhousen fysiikan opettaja Jarkko Sievi jakaa vinkit onnistumiseen.

Kertaa perustiedot kuntoon

Yo-kirjoituksiin valmistautuessa kannattaa käydä läpi kaikki eri fysiikan kurssien teoriat ja sisällöt. On olennaista, että ymmärrät fysiikan teoriat sekä niiden taustalla vaikuttavat ilmiöt, riippuvuudet ja syy-seuraussuhteet. Yo-kokeessa täytyy osata yhdistellä eri kurssien tietoja ja taitoja, minkä vuoksi perusteiden tulee olla hallussa.

Kannustan lukemaan teorioita, tutustumaan esimerkkitehtäviin ja laskemaan itsenäisesti erityyppisiä harjoitustehtäviä. Ratkaisujen hahmottelu kynällä paperille, mallikuvien piirtäminen ja laskujen ratkaiseminen käsin ovat hyvää harjoitusta. Käsin laskeminen on myös paljon nopeampaa kuin sähköisellä ohjelmistolla, joten ehdit harjoitella enemmän ja kehität hyvän laskurutiinin.

Opettele hyvin kaksi sähköistä ohjelmistoa

Välillä on hyvä ratkaista tehtäviä myös digitaalisesti, että sinulla säilyy taito ohjelmistojen käyttämiseen. Suosittelenkin, että yo-koetta varten opettelet kunnolla kaksi ohjelmistoa: Yhden, jolla piirretään ja analysoidaan kuvaajia (esim. Logger Pro) ja toisen, jolla lasketaan ja piirretään mallikuvat (esim. TI-Nspire CAS).

Säästät aikaa, kun sähköiset työkalut ovat sinulle tuttuja eikä tarvitse miettiä erikseen mitä ohjelmistoa käytät ratkaisun kirjoittamiseen. Sinulle tulee luottavainen olo ja pystyt paremmin keskittymään itse tehtävien ratkaisuun.

Fysiikan yo-kokeessa pääosassa ovat kuitenkin sinun fysiikan tietosi ja taitosi − sähköiset järjestelmät ovat apuvälineitä.

Harjoittele selkeä ja perusteltu vastaustekniikka

Hyvä fysiikan yo-koevastaus on loogisesti etenevä ja yhtenäinen kokonaisuus. Vastauksen tulee olla riittävän selkeä, jotta sensori näkee, mitä olet tarkoittanut. Täysiä pisteitä ei saa sillä, että käyttää vain suoraan kaavoja ja asettaa arvot niihin. Pitää myös perustella sanallisesti, miksi käyttää jotain tiettyä lakia tai periaatetta tai mistä ilmiöstä on pohjimmiltaan kyse.

Toinen asia, mitä YTL korostaa paljon, on suureiden väliset riippuvuudet. Jos tutkitaan tietyn suureen muuttumista toisten suureiden suhteen, sen pitäisi tulla vastauksesta ilmi. Voit esimerkiksi kirjoittaa, että kahden suureen välinen riippuvuus on suoraan verrannollinen tai kääntäen verrannollinen. Suureiden välisen riippuvuuden voit osoittaa ratkaisemalla suureyhtälön.

Ja toki kaikkien merkintöjen tulee olla fysiikan luonteelle ominaisia: vektorit erottuvat skalaareista ja suureiden arvoissa on mukana yksiköt.

Pahin sudenkuoppa yo-tehtävän ratkaisemisessa on se, jos et ole ymmärtänyt mikä fysiikan laki, periaate tai ilmiö vaikuttaa taustalla. Se vie pisteet minimiin. Tai jos olet unohtanut mainita asian, joka vaikuttaa tehtävässä kuvatussa tilanteessa, menetät reippaasti pisteitä.

Mieti koetilanteessa tarkasti sinulle sopivat tehtävät

Yo-kokeessa on hyvä ensin rauhallisesti silmäillä kaikki tehtävät läpi ja miettiä, mitkä niistä lähtisi ratkaisemaan. Juuri itselle sopivien tehtävien valitseminen on avain onnistumiseen. Aloita ykkösosasta ja keskity sitten järjestyksessä kakkoseen ja kolmoseen.

Suosittelen, että ensin hahmottelet ratkaisua paperille. Kun näet, että osaat ratkaista tehtävän, voit siirtyä kirjoittamaan vastaustasi digitaalisilla ohjelmistoilla. Siten pystyt edetä nopeiten. Jos tuntuu, että jäät jumiin jonkin tehtävän ratkaisussa, siirry välillä toiseen tehtävään ja palaa myöhemmin tähän vaikeampaan.

Valmistaudu näihin tehtävätyyppeihin

Varmuudella ei voi sanoa, mistä aiheista yo-kokeeseen tulee kysymyksiä, mutta tutustumalla vanhoihin yo-tehtäviin näet mitkä sisällöt ovat toistuneet eri vuosina. Tässä kuitenkin hyödyllistä perustietoa yo-kokeen rakenteesta, josta näet minkä tyyppisiä tehtäviä voi olla vastassa.

• Osa I:

Osa I on kaikille pakollinen ja yhteensä 20 pisteen arvoinen. Siinä on yleensä ollut automaattisesti korjattavia tehtäviä, esimerkiksi väittämä-, monivalinta- tai yhdistelytehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä.

Tässä osassa liikutaan mieleen palauttamisen ja ymmärtämisen tasolla, joten se on yleensä helpompi kuin muut osiot. Osa I on suunniteltu nopeasti tehtäväksi, jotta kokelas voisi keskittyä kakkos- ja kolmososioihin.

• Osa II:

Tässä osiossa sinun tulee vastata neljään tehtävään seitsemästä. Osan II tehtävät ovat esimerkiksi vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä. Ne mittaavat fysiikan lukiokurssien keskeisten sisältöjen hallintaa. Tehtävissä on usein aineistoja, kuten videoita, simulaatioita, tekstejä tai kuvia. Kakkososiossa on jaossa 15 pistettä/tehtävä.

Jos osat I ja II menevät hyvin, niin ollaan magnan tienoilla.

• Osa III:

Tämä osio yleensä erottelee E:n ja L:n saajat. Kolmososiossa on kolme tehtävää, joista kahteen vastataan.

Jokaisesta tehtävästä voi saada 20 pistettä. Osan III tehtävät ovat esimerkiksi analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä. Niissä annettu aineisto voi olla merkittävässä roolissa. Tehtävissä yhdistetään useiden eri lukiokurssien sisältöjä ja ne voivat myös ylittää oppiainerajoja.

Fysiikan ylioppilaskokeeseen kannattaa valmistautua harjoittelemalla edellisten vuosien yo-tehtäviä. Ota huomioon, että sähköiseen sähköiseen fysiikan yo-kokeeseen siirryttiin syksyllä 2018.

Hyviä kertaushetkiä ja tsemppiä yo-kokeeseen!

Paranna tasoasi Tutorhousen abikurssilla! Saat yksilöllistä opetusta enintään 10 abin pienryhmässä ja varmistat hyvät yo-arvosanat.

Kirjoitus julkaistu alun perin 1.2.2021 ja se on tarkistettu ja muokattu 22.2.2023.

Lähteet: Tutorhousen fysiikan ja matematiikan opettaja Jarkko Sievi

Kuva: Canva.com