Tutorhouse maksuton opetustarpeen kartoitus
« takaisin blogin etusivulle

Aivot muutoksessa: nämä asiat edistävät murrosikäisen oppimista

11.12.2020  |  Vanhemmille, Oppiminen ja motivaatio, Yläkoulu

murrosikäisen aivot ja oppiminen-1

Lue, miten vanhempi voi tukea murrosikäisen kiinnostusta koulunkäyntiin ja mitä nuori tarvitsee oppiakseen mahdollisimman hyvin.

Kun lapsi tulee murrosikään, alkaa aivoissa kunnon myllerrys. Tunteet saattavat ailahdella ja purkautua yllättävilläkin tavoilla, koska itsehillinnästä ja oman toiminnan ohjauksesta vastaavat etuotsalohkot ovat vasta kehittymässä. Samalla aivojen hermoverkoston rakenne muuttuu: uusia harmaita aivosoluja syntyy tiuhaan ja jos niille ei löydy käyttöä nuoren päivittäisessä toiminnassa, ne myös karsiutuvat pois nopeasti.

Käynnissä on siis varsinainen työmaa, jonka lopullinen valmistuminen kestää aikuisuuteen saakka. Murrosikäisen aivot janoavat jännitystä ja nopeita palkintoja, eikä koulunkäynti ole läheskään aina ykkösprioriteetti. Tunteet ja motivaatio vaikuttavat murrosikäisen keskittymiskykyyn ja sitä kautta myös oppimiseen.

 

Myönteisellä palautteella on suuri merkitys

”Kaikki se, mitä nuoren maailmassa tapahtuu - minkälaisia tunnetiloja hänellä on ympäristöään ja itseään kohtaan - näkyy oppimisessakin. Ihan suoraan jo siinä, miten hän suhtautuu oppimiseen ja oppimistilanteisiin”, kertoo oppimisen motivaatiotutkimuksen professori Jaana Viljaranta Itä-Suomen yliopistosta.

Vaikka monet yksilölliset piirteet, kuten temperamenttierot osittain vaikuttavat siihen, miten innokkaasti nuori lähtee mukaan uusiin tilanteisiin, Viljaranta näkee nuoren kannalta merkittävinä aiempiin oppimiskokemuksiin liittyvät tunteet.

”Onnistumiset ja niistä saatu myönteinen palaute synnyttävät yleisempää positiivista tunnetta siitä, että on kykenevä ja oppimisesta voi olla iloakin”, tutkija sanoo. ”Erityisesti itsestään epävarma nuori kaipaa kannustusta ja konkreettista palautetta siitä, että hänen on mahdollista oppia ja pärjätä.”

Lue lisää: Lapsen hyvä itsetunto tukee oppimista - 3 vinkkiä vanhemmille

 

Nuori kaipaa kuulluksi tulemista

Koska murrosikäisen elämässä tapahtuu paljon muutoksia niin omassa kehossa kuin sosiaalisissa suhteissa, voivat energia ja kiinnostus opiskelemiseen olla vähissä.

Asiasta huolestunut vanhempi voi vaikuttaa teinin silmissä vihaiselta, koska hermoverkoston muutokset heikentävät hetkellisesti aivojen kasvoalueen toimintaa. Toisin sanoen nuori ei kykene tunnistamaan toisten negatiivisia ilmeitä ja tunteita oikein. Lisäksi murrosikäinen haluaa osoittaa olevansa itsenäinen ja pärjäävä.

Miten siis jutella nuoren kanssa koulunkäynnistä, etenkin jos aihe synnyttää herkästi riitoja?

Viljaranta kehottaa hakemaan keskusteluyhteyttä hienovaraisesti. Kunnioittava lähestymistapa on hänen mukaansa kaiken A ja O.

Olennaista on, että nuori kokisi tulevansa kuulluksi ja että vanhemmasta välittyisi aito halu ymmärtää teinin ajatuksia ja toimintaa. Sitä kautta nuori voi säilyttää itsenäisyyden tunteensa ja kokea, että vanhempi ajattelee hänen kykenevän tekemään omia päätöksiä ja ratkaisuja.”

Tutkija muistuttaa, että nuoren asenteeseen vaikuttaa myös se, mihin sävyyn vanhempi itse puhuu koulunkäynnistä ja oppimisesta. Viljaranta kertoo tutkimustenkin osoittavan, että jos kotona arvostetaan koulunkäyntiä, nuori kiinnostuu ja motivoituu siitä herkemmin.

Lue lisää: Vanhemman koulumyönteisyydellä on väliä - 5 vinkkiä

 

Ota avuksi pienet palkinnot

Koska etuotsalohkot ovat vielä murrosiässä kypsymisvaiheessa (joka jatkuu noin 25 ikävuoteen saakka), ei nuori välttämättä kykene tekemään pitkälle tähtääviä tulevaisuuden suunnitelmia. Siksi esimerkiksi matematiikan opiskelussa teiniä ei aina motivoi ajatus siitä, miten se hyödyttää häntä viiden vuoden kuluttua.

Siksi Viljaranta kehottaakin miettimään, miten arkisesta peruspuurtamisesta voisi tehdä mielekästä. Murrosikäisen aivot ovat mieltyneet nopeisiin palkintoihin, ja tämän huomioiminen voi auttaa motivoimisessa. Nuoren kanssa voi sopia mitkä pienet palkkiot auttaisivat ylläpitämään opiskeluintoa lyhyellä tähtäimellä, mikäli kauempana siintävät tavoitteet eivät riitä motivoimaan.

 

Ohjaa kohti tavoitteellisuutta

Vanhemman on toki tärkeää ohjata nuorta myös kohti pitkäjänteistä tekemistä muistuttamalla pitkän tähtäimen tavoitteista ja hyödyistä. Aivotutkija Minna Huotilainen painottaa, että nuorella täytyy olla tarpeeksi ikätasoon sopivaa harjoitusta keskittyneestä, tavoitteellisesta toiminnasta.

Teinin aivot kaipaavat haastetta ja monipuolista tekemistä. Jos koulu on nuorelle liian helppoa tai haastavaa, sopivaa harjoitusta ja onnistumisen kokemuksia on arvokasta hankkia vaikka harrastuksen kautta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että aivojen luovuus ja muovautuvuus kärsivät liian kovasta suorittamisesta. Siksi teini tarvitsee myös ihan pelkkää olemista ja kiireetöntä puuhastelua omien mielenkiinnonkohteidensa parissa.

 

Huolehdi, että oppimisen perusedellytykset ovat kunnossa

Henkisen tuen lisäksi murrosikäinen tarvitsee vanhemmalta myös käytännön apua sopivien opiskelutapojen ja -rutiinien etsimisessä.

”Yläkouluun siirtyessään moni nuori tarvitsee tukea siihen, että löytää itselleen sopivat työskentelytavat muuttuneessa opiskeluympäristössä, jonka toimintatavat voivat olla alakouluun verrattuna hyvin erilaiset. Tarvittaessa on ihan paikallaan, että aikuinen valvoo, että tietyt asiat tulee tehtyä”, sanoo Viljaranta.

Lisäksi vanhempien keskeinen tehtävä on huolehtia, että oppimisen perusedellytykset olisivat kunnossa: Nuorella tulisi olla rauha opiskella ja oppia ja niiden avuksi säännöllinen vuorokausi- ja ruokailurytmi.

Etenkin uni on ensiarvoisen tärkeää. Huotilainen on todennut, että huono unenlaatu on yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin. Kun uni kärsii, kärsivät myös keskittyminen ja tiedon tallentuminen muistiin. Koska murrosikäisen sisäinen kello jätättää kahdella tunnilla, voi ajoissa nukahtaminen olla haasteellista, mutta säännöllisistä nukkumaanmenoajoista olisi silti hyvä pitää kiinni.

Esimerkiksi älylaitteiden käyttö kannattaa lopettaa kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta aivojen vireystila ehtii laskea ja unensaanti helpottuu. Jos puhelimen käyttö houkuttelee liikaa, kannattaa se siirtää kokonaan toiseen huoneeseen yön ajaksi, vinkkaa Huotilainen.

 

Näytä kiinnostusta

Kun perusedellytykset ovat kunnossa, Viljarannan mukaan pääsee aika pitkälle sillä, että on ylipäätään kiinnostunut nuoren koulunkäynnistä. ”Silloin saa luotua ja ylläpidettyä keskusteluyhteyttä nuoren kanssa ja tietää, missä asioissa hän mahdollisesti kaipaa apua ja tukea.”

 

Tukea oppimiseen saa myös Tutorhousen kokeneilta opettajilta!

Tutustu yksityisopetukseen

 

Lähteet: Psykologian, erityisesti oppimisen motivaatiotutkimuksen, professori Jaana Viljaranta, Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Tunne aivosi, MLL

Kuva: Unsplash