Lukioiden tulevaisuus väestörakenteen muutoksen puristuksessa – etäopetus opetusjärjestelyiden tukena

Suomen väestörakenne on hurjassa muutoksessa. Miten se vaikuttaa lukioiden tulevaisuudennäkymiin ja opetuksen järjestämiseen? Haasteet koskevat kaikkia lukioita, toteaa Tutorhousen Digiluokan palvelupäällikkö Jukka Oksa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 370 päivälukiota, joissa opiskelee noin 103000 opiskelijaa (tilasto v. 2022). Lukiot ovat hyvin eri kokoisia – pienimmässä Enontekiön Erälukiossa on kirjoilla 15 opiskelijaa kun taas suurimmassa Schildtin lukiossa Jyväskylässä on peräti 1347 opiskelijaa.

Väestökehitys kohtelee Suomen kuntia oikeastaan kahdella eri tavalla. Vuonna 2022 joka kolmannessa kunnassa (101 kuntaa) syntyi alle 20 lasta ja joka toisessa kunnassa (149 kuntaa) alle 40 lasta. Näin ollen erityisesti pienten paikkakuntien perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa vanhat opetuksen järjestämisen mallit eivät enää pitkään toimi. Lapsia ja nuoria on yksinkertaisesti liian vähän, että opetus voitaisiin kaikissa kunnissa järjestää järkevästi nykyisellä tavalla. Kolikon kääntöpuoli on, että samanaikainen muuttoliike kaupunkiseuduille aiheuttaa sen, että esimerkiksi lukiorakennukset käyvät kaupunkien kasvaville opiskelijamäärille pieniksi. Myös riittävää määrää päteviä opettajia on vaikeaa rekrytoida.

Noin puolessa Suomen lukioista (180 kpl) on alle 200 opiskelijaa. Näissä lukiossa opiskelee n. 16 % Suomen lukiolaisista. Alle 200 opiskelijan lukiot ovat tyypillisesti paikkakuntansa ainoita lukioita ja ovat yleensä hyvin kiinteässä yhteydessä myös perusopetuksen kanssa. Usein perusopetuksen luokat 7–9 sekä lukio jakavat yhteiset tilat, yhteisen rehtorin sekä suuren osan aineenopettajista. Lukiokoulutuksen jatkuminen näillä paikkakunnilla on siis kriittistä myös perusopetuksen järjestämisen kannalta.

Opettaja-lehden artikkelissa ”Pienten lukioiden tulevaisuus puntarissa” (23.10.2023, https://www.opettaja.fi/tyossa/pienten-lukioiden-tulevaisuus-puntarissa) pohdittiin erityisesti pienten, alle 200 opiskelijan lukioiden tulevaisuutta. Artikkelissa esiteltiin noin 50 opiskelijan Tyrnävän August Sahlsten -lukion toimintamallia. August Sahlsten -lukio toimii Oulun lyseon lukion alaisuudessa eräänlaisena satelliittikampuksena: osa opetuksesta järjestetään paikan päällä Tyrnävällä ja osin opetus toteutetaan etänä Oulusta käsin. Olisiko tässä toimiva malli myös muualla käytettäväksi?

Tutorhousen Digiluokka on tehnyt yhteistyötä lukioiden kanssa vuodesta 2017 alkaen. Aluksi tarjosimme – ja tämä toiminta on kasvanut vuosi vuodelta – opetusta vähän valittaviin kieliin, S2-opintoihin sekä katsomusainesiin kaikille lukioille saatavilla olevan etäopintotarjottimen kautta. Digiluokan toiminta on myös laajentunut mm. erityisopetuksen sekä etäsijaisuuksien järjestämiseen. Tutorhousen Digiluokkaa hyödyntää yli 160 lukiota, suomenkielisistä päivälukioista jo yli puolet.

Yksittäisen lukion näkökulmasta yhteistyö Tutorhousen Digiluokan kanssa turvaa ja laajentaa lukion omaa opetustarjontaa. Lukiolaisilla on mahdollisuus kaikkialla ja lähes missä tahansa haluamassaan oppiaineessa saada pätevän opettajan opetusta ja ohjausta – joko lukion omilta opettajilta tai Digiluokan järjestämän etäopetuksen kautta. Tavallaan olemme siis toteuttaneet eräänlaista Tyrnävän mallia valtakunnallisesti jo pitkään.

Tutorhousen Digiluokassa opetus on alusta asti perustunut opettajan ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen sekä live-oppitunteihin, vaikka Digiluokan opetus järjestetäänkin verkon yli etänä. Opiskelijoiden palautteen mukaan Digiluokassa opiskelu on ”ihan tavallista lukio-opiskelua”. Sama todettiin myös Helsingin yliopiston Digiluokka-tutkimuksessa vuonna 2019 (lue lisää: Helsingin yliopiston tutkimus – Digiluokan ja tavallisen luokkaopetuksen välillä ei suurta eroa).

Väestörakenteen muutos edellyttää lukioilta entistä enemmän alueellista ja osin valtakunnallistakin yhteistyötä muiden lukioiden sekä myös muiden kouluasteiden kanssa. Alueellisia yhteistyökuvioita esimerkiksi vieraissa kielissä on toki ollut olemassa jo pitkään, osin jopa vuosikymmeniä. Usein erilaisissa lukioverkostoissa toimiminen kuitenkin koetaan työlääksi, byrokraattiseksi sekä myös kustannusten kannalta tehottomaksi. Rehtorit ovatkin kiitelleet Digiluokkaa helppona ja joustavana tapana järjestää opetusta. Rehtori välttyy rekrytointihaasteilta ja kustannukset ovat ennakoitavissa. Digiluokkaa voi käyttää juuri sen verran ja niihin tilanteisiin mihin on tarvetta.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää turvata laaja ja laadukas lukio-opetus kaikkialle Suomeen. Ilman laadukkaan etäopetuksen tuomia mahdollisuuksia tämä ei enää ole mahdollista. On kyse sitten Digiluokan tapaisesta valtakunnallisesta mallista tai Tyrnävän esimerkin mukaisesta alueellisesta toiminnasta, etäopetus antaa opiskelijoille tasa-arvoisen mahdollisuuden pätevien opettajien antamaan opetukseen kaikkialla.

Jukka Oksa