« takaisin blogin etusivulle

Ekaluokkalaisen lukemaan oppiminen - näin tuet lastasi

10.08.2018  |  Vanhemmille, Oppiminen ja motivaatio, Alakoulu

lukemaan_oppiminen1200x628

Lukutaito on yksi merkittävimmistä alakoulussa opittavista taidoista, perustuuhan tiedon välitys yhä pitkälti kirjoitettuun kieleen. Mutta mistä lukemaan oppimisessa oikeastaan on kyse ja miten vanhemmat voivat lastaan tässä tärkeässä tehtävässä tukea?

Kiinnostus lukemisen opetteluun ja kirjaimiin syntyy suurimmalle osalle lapsista kuin itsestään. Usein se alkaa kyselyillä esimerkiksi siitä, miten oma nimi kirjoitetaan tai mitä mainostaulussa lukee. Kiinnostus onkin lukemaan oppimisessa tärkeintä.

– Noin 4-6-vuotiaat, lukemaan oppimisesta innostuneet lapset ikään kuin itse kutsuvat aktiivisesti vanhempia kirjojen ja tekstien äärelle, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo. He kyselevät vanhemmiltaan kirjaimista sekä tuovat oma-aloitteisesti kirjoja vanhempien ääneen luettavaksi.

Mikäli lapsen kiinnostus kirjaimia kohtaan ei luonnostaan herää, voi aikuinen auttaa kiinnittämään huomiota kirjaimiin. Kirjainten tuntemus onkin lukutaidon ensimmäinen avain. Jo pienen lapsen kanssa voi opetella tunnistamaan tämän omaan nimeen kuuluvia kirjaimia. Lerkkasen mukaan tämän kiinnostuksen ruokkimiseksi kannattaa vanhempien ja kasvattajien nähdä vaivaa.

Olennaista kiinnostuksen heräämiseksi on, että kielestä ja lukemisesta tulee mukava, yhteinen asia. Lerkkanen ehdottaa esimerkiksi päivittäistä yhteistä lukuhetkeä sekä säännöllisiä kirjastokäyntejä, joilla voidaan opetella yhdessä lapsen kanssa valitsemaan kotiin lainattavia kirjoja.

On kuitenkin tärkeää, ettei lukemisesta tai lukemaan opettelusta tule pakonomaista. Yhteiset lukutuokiot ovat aina myös vuorovaikutushetkiä, joissa lapsi ja aikuinen jakavat yhteisen maailman ja tunnekokemuksen. Parhaimmillaan ne ovat molemmille lämpimiä ja mukavia hetkiä arjessa. Kun lapsi rauhoittuu kuuntelemaan tarinoita, tulee hän harjoitelleeksi myös keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Nekin ovat tärkeitä taitoja myöhempää oppimista ja opiskelua ajatellen.

Kirjainten nimeämisestä luetun ymmärtämiseen

Kirjaintuntemuksen rinnalla kehittyy pikkuhiljaa fonologinen tietoisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi oppii yhdistämään tietyn kirjaimen tiettyyn äänteeseen. Äännevastaavuutta harjoitellaan sekä esiopetuksessa että ensimmäisen luokan alussa opetussuunnitelman mukaisesti.

Suomen kieli on vasta lukemaan opettelevalle siinä mielessä armollinen, että jokaista kirjainta vastaa yksi äänne. Esimerkiksi englannin kielessä asia on toisin, kun kirjaimen äänne riippuu esimerkiksi sitä edeltävästä tai seuraavasta kirjaimesta. Lerkkasen mukaan tämä säännönmukaisuus äänteissä nopeuttaa Suomessa lasten lukemaan oppimista.

Kun nämä alkavat olla hallussa, alkaa peruslukutaito kehittyä eli lapsi saa sanoista selvää. Varsinainen luetun ymmärtämisen taito kehittyy kuitenkin vielä pitkään sen jälkeen, kun peruslukutaito on opittu. Siihen kuuluu muun muassa sanavaraston karttuminen.

Pohja sanavarastolle karttuu vuorovaikutustilanteissa varhaislapsuudessa, esiopetuksessa ja ensimmäisten luokkien aikana kun lapsille luetaan ääneen niin koulussa kuin kotonakin sekä heidän kanssaan keskustellaan.

Unohda omat muistosi ekaluokan Aapisesta

Moni vanhempi saattaa olla huolissaan siitä, miten koulun alku sujuu. Jääkö lapsi jälkeen, jos ei osaakaan vielä tunnistaa kirjaimia? Toisia voi epäilyttää, että lapsi tylsistyy alussa, jos lukeminen sujuu jo hyvin. Lerkkasen mukaan tämä huoli on turha: opetussuunnitelmassa ja oppimateriaaleissa on otettu kaiken tasoiset lukijat ja lukemaan opettelijat huomioon. Jos omina kouluaikoinasi kaikki rupesivat tankkaamaan Aapista kirjain kerrallaan, on nykypäivänä opetus toisenlaista.

– Tämän päivän kaikki aapiset on rakennettu ihan uudella tavalla ja ajatellen lukemaan opettelun eri vaiheissa olevia. Kirjassa on materiaaleja niille lapsille, jotka vasta opettelevat tunnistamaan kirjaimia ja kirjain-äänne-vastaavuuksia. Sitten on tehtäviä aloitteleville lukijoille jotka saavat jo yksittäisistä sanoista selvää. Opiskeltavaa riittää myös niille, jotka lukevat jo kokonaisia lauseita ja pidempiäkin tekstejä, Lerkkanen kuvailee. Oppimisvaikeuksista kärsiville on myös omia materiaaleja.

Yleensä erot varhaisten lukijoiden ja koulussa lukemaan oppineiden lukutaidossa tasoittuvat toisen luokan loppuun mennessä. Lukunopeus voi kuitenkin olla nopeampi niillä, jotka ovat pidempään osanneet lukea. Luetun ymmärtämisessä merkittäviä eroja ei kuitenkaan ole.

Lerkkanen toivookin, että koulutaipaleen aloittavien lasten vanhemmat eivät kuitenkaan ryhtyisi käymään koulua lapsen puolesta, sillä se ei auta lapsen oppimista. Kaikkein tärkeintä on, että vanhempi tukee ja on läsnä sekä kuuntelee koululaisen huolia esimerkiksi kavereiden saamisesta ja koulun arjesta – tämä tuki kun luo pohjaa lapsen koulunkäynnille ja motivaatiolle myöhemminkin.

Vinkit ekaluokkalaisen vanhemmille

1. Tue lapsen kiinnostusta lukemiseen.

Yhteiset kirjastoreissut ja kirjojen valitseminen ovat hyviä tapoja tuoda kirjat osaksi säännöllisiä rutiineita. Älä pakota tai painosta lasta lukemaan. Silloin lapsi alkaa liittää lukemiseen negatiivisia tunteita, mikä johtaa välttelyyn. Kannusta lukemiseen mieluummin myönteisen kautta.

2. Lue lapselle ääneen vielä silloinkin, kun hän on jo oppinut lukemaan.

Monessa perheessä iltasatuperinne katkeaa tai lukeminen vähentyy, kun lapsi aloittaa koulun ja oppii auttavasti lukemaan. Silloin olisi kuitenkin erityisen tärkeää jatkaa ääneen lukemista niin kauan, kuin se lasta kiinnostaa. Tässä vaiheessa lapsen lukeminen on vielä hidasta ja juonenkäänteissä voi olla vaikea pysyä mukana.

Pidempiä ja tarinoiltaan monimutkaisempia kirjoja kannattaa siis edelleen lukea lapselle ääneen. Sanavarasto kehittyy ja kirjoista oppii myös monimutkaisempia lauserakenteita, joita puhutussa kielessä ei käytetä.

3. Tarjoa lapselle äänikirjoja.

Myös äänikirjojen kuunteleminen kartuttaa sanavarastoa ja ja kuullun ymmärtämistä. Ne ovat myös hyvää ajanvietettä lapselle. Vaikka vuorovaikutus aikuisen kanssa äänikirjoista puuttuukin, sanavaraston ja lauserakenteiden monipuolisuuden karttumisen hyödyt luetun ymmärtämiselle säilyvät.

4. Elä mukana koulun aloittamisessa.

Lerkkasen mukaan on tärkeää osoittaa kokonaisvaltaista kiinnostusta lapsen koulunkäyntiin. Se ei tarkoita vain sitä, että lapselta kysytään ohimennen, oliko koulussa kivaa. Voit kysyä esimerkiksi, mitä koulupäivän aikana ja välitunneilla tapahtui, mitä leikit ja kenen kanssa, mitä tänään opeteltiin ja millaisia oppikirjoja lapsi on saanut. Kirjoja ja läksyjä voidaan tutkia yhdessä. Vanhemman tuki ja kiinnostus vaikuttavat tutkitusti myönteisesti lapsen omaan suhtautumiseen koulua kohtaan ja kouluun kiinnittymiseen.

Tarvitseeko lapsesi tukea oppimisvaikeuksissa? Tutustu LukiOpe-palveluun!

Kuva: Caroline Hernandez / Unsplash

Luetuimmat kirjoitukset

Tilaa uusimmat blogikirjoitukset sähköpostiisi.