Tutorhouse Pyydä yhteydenottoa
« takaisin blogin etusivulle

Nuku enemmän, opit paremmin - opiskelu jumittaa unenpuutteessa

21.02.2017  |  Oppiminen ja motivaatio

unelias.jpgKuva: Pixabay

Miksi koetta edeltävää yötä ei kannata käyttää pänttäämiseen vaan nukkumiseen? Millä tavalla hyvät yöunet vaikuttavat oppimiseen, mistä univaikeudet johtuvat ja miten parantaa unirytmiä?

 Olet varmasti kuullut ohjenuoran vähintään kahdeksan tunnin yöunista? Silti 41 prosenttia lukiolaisista nukkuu arkisin alle suositellun määrän, kertoo THL:n kouluterveyskysely (2015).

Nuoren unettomuus ja sen mukana tuleva väsymys liittyvät usein epäsäännölliseen unirytmiin: nukkumaan mennään liian myöhään. Vapaapäivinä uni maistuisi, mutta epäsäännöllisyys kostautuu.

– Murrosiässä biologinen kello siirtyy iltavirkun suuntaan. Pieni lapsi nukahtaa illalla aikaisin ja herää aikaisin, mutta murrosiässä univalverytmi kääntyy. Nuoret ovat illalla virkeitä ja aamulla uneliaita, sanoo THL:n erikoistutkija Erkki Kronholm.

Myös liiallisella kofeiinilla, kuten kahvilla ja energiajuomilla sekä vähäisellä liikunnalla ja näyttöruutujen tuijottamisella myöhään yöhön saakka on osansa asiassa.

Sisäinen kello oikeaan aikaan

Kouluterveyskyselytutkimuksen mukaan koululaisten nukahtamisvaikeudet ovat kaksinkertaistuneet 90-luvulta 2010-luvun puoliväliin. Yhdeksi syyksi Kronholm arveleekin juuri erilaisten elektronisten laitteiden käytön lisääntymistä.

– Älypuhelinten, tablettitietokoneiden ja erilaisten pelilaitteiden käytön yleistyminen on tapahtunut rinnakkain unioireiden yleistymisen kanssa. Nyt univaikeuksien kasvu on pysähtynyt, kuten on elektronisten laitteiden yleistyminenkin, kun lähes jokaisella jo on sellainen, Kronholm summaa.

Biologinen kellomme on erityisen herkkä näyttöruutujen siniselle valolle, joka on merkki keholle siitä, että on aamu. Valon lisäksi laitteiden käyttöön liittyy psyykkisiä tekijöitä. Innostus stimuloi mieltä ja vaikeuttaa nukahtamista yhtä lailla kuin stressi ja huoletkin.

Uni rasvaa muistia ja oppimista

Nukkuminen on perusta terveydellemme ja toimintakyvyllemme, mutta erityisen tärkeää riittävä uni lapsille ja nuorille. 

– Uni vaikuttaa aivojen kehitykseen, joka on hyvin tärkeässä vaiheessa koko nuoruuden ainakin 20 ikävuoteen asti. Silloin unenpuutteen seuraukset voivat jäädä pysyviksikin, Kronholm huomauttaa. Suurin osa oireista kuitenkin häviää, jos nukkuu tarpeeksi.

Miksi uni sitten on niin tärkeää oppimisen kannalta? Riittävät yöunet edesauttavat oppimista. Nukkuessa aivot käsittelevät päivän aikana tapahtuneita asioita. Kun mielesi liitelee kevyenä höyhensaarilla, aivot vahvistavat ja kertaavat tietoa.

Uni on erityisen tärkeää muistin toiminnalle ja opitun asian mieleen painumiselle. Juuri nukkuessasi opiskeltavat asiat säilötään pitkäkestoiseen muistiin ja yhdistellään aiemmin opittuun. Siksi aamulla voi tuntua siltä, että yön aikana palaset ovat kuin itsestään loksahdelleet paikoilleen!

Unenpuute voi kostautua kokeessa

Huonosti nukutun yön jälkeen koulupäivä tuntuu kankealta: keskittyminen tuntuu mahdottomalta ja silmät painuvat kiinni. Tarkkaavaisuutta on vaikea pitää yllä ja virheitä tulee helpommin. Ajatukset harhailevat kaikkialla muualla kuin opiskelussa. Tämän lisäksi väsymys vaikuttaa myös mielialaan: väsynyt ihminen on helpommin ärtyisä tai kiukkuinen. Ei siis ihme, ettei unenpuutteessa oppimisestakaan tule mitään ja motivaatio tuntuu laskevan.

Huonot yöunet voivat koitua kohtaloksesi myös kokeessa. Älä siis tingi riittävästä unesta koetta edeltävänäkään yönä, sillä unen puute vaikeuttaa jo aiemmin opitun tiedon hakemista muistista. Jos valvot koko yön opiskellen, voi pää tuntua aamulla melko tyhjältä!

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että unella on yhteys koulumenestykseen. Sama on tullut ilmi myös Suomessa kouluterveyskyselyn aineistoon perustuvassa tutkimuksessa.

– Huonosti nukkuvien tai unihäiriöistä kärsivien todistuskeskiarvot ovat huonommat kuin hyvin nukkuvilla, virkeillä koululaisilla. Pitkän ajan kuluessa hyvin ja huonosti nukkuvien koululaisten keskiarvon ero myös kasvoi, Kronholm sanoo.

Unen laatuun ja nukkumaanmenoajan aikaistamiseen panostaminen siis kannattaa.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Harvard Medical School, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 Kolme vinkkiä parempiin uniin!

Lataa ilmainen opiskelutekniikkaopas!