« takaisin blogin etusivulle

Unohda oppimistyylit - nämä tekijät vaikuttavat lapsesi oppimiseen eniten

31.08.2018  |  Vanhemmille, Oppiminen ja motivaatio

oppimistyylit

Alkaneen lukuvuoden kunniaksi on aika päivittää käsityksiä oppimisesta. Toisin kuin yleisesti uskotaan, oman oppimistyylin mukainen opiskelu ei takaa tehokasta oppimista. Tutkija Riikka Mononen kertoo, mitkä tekijät vahvimmin vaikuttavat lasten ja nuorten taitojen kehittymiseen.

Auditiivinen, visuaalinen vai kinesteettinen oppimistyyli – kuulostavatko nämä käsitteet tutuilta? Törmäämme niihin usein, kun pohdimme, miten oppimista voisi tehostaa ja miten lapset ja nuoret saisi omaksumaan uusia sisältöjä paremmin. Perinteinen käsitys on, että auditiiviset oppijat omaksuvat uutta tietoa parhaiten kuuntelemalla ja kinesteettiset taas liikkeen kautta. Visuaaliset oppijat oivaltavat katsomalla havainnollistuksia, kun taas jotkut sisäistävät asiat parhaiten kirjoittamalla ja lukemalla.

Oman oppimistyylin mukaisen opiskelun on ajateltu olevan mielekäs ja takuuvarma reitti uusien asioiden oivaltamiseen. Erityispedagogiikan apulaisprofessori Riikka Mononen Oslon yliopistosta kertoo, ettei tämä kuitenkaan tutkimusten mukaan pidä paikkaansa:

On tehty tutkimuksia, joissa osallistujat ovat ensin selvittäneet oman oppimistyylinsä kyselyn avulla. Sitten on valittu opetustapa, joka tukee oppimistyyliä. Oppimistulokset eivät kuitenkaan ole olleet parempia, vaikka esimerkiksi visuaalisille oppijoille on käytetty visuaalista opetusmateriaalia.

Jos tutkimuksilla on näytetty, ettei oppimistyylien mukainen opiskelu vaikuta oppimiseen ratkaisevasti, miksi niihin silti uskotaan sitkeästi?

Monosen mukaan ihmisten on helppo samaistua erilaisiin oppimistyyleihin ja sitä kautta kokea oppivansa juuri tietyllä tavalla. Hän lisää, että myös kaupallistamisella on ollut oma osansa: testejä oman oppimistyylin kartoittamiseen ja eri tyylejä tukevia opetusmateriaaleja on tarjolla runsain mitoin.

Joku tietty tyyli voi toki olla oppijalle mielekäs, mutta itseään ei kannata rajoittaa opiskelemaan vain sen mukaan. Se nimittäin saattaa jopa haitata oppimista.

 

Oppimisen peruspilarit

Jos oppimisyylit eivät päde, mitkä tekijät sitten määrittävät miten hyvin lapsi tai nuori omaksuu uutta tietoa? Mononen listaa niistä tärkeimmät.

1. Tiedolliset valmiudet

Oppijan pohjatiedot ja se, miten aiemmin opittua tietoa voidaan aktivoida vaikuttavat kykyyn omaksua uutta tietoa. Oppimisprosessissa uudet kokonaisuudet rakentuvat aina aiemmin opitun tiedon varaan. Mitä paremmin perusteet ovat hallussa, sitä pidemmälle on mahdollisuus kehittyä.

2. Motivaatio

Motivaatiolla on tutkimusten mukaan yhteys taitojen kehittymiseen. Mitä enemmän jokin aihe tai taito oppijaa kiinnostaa, sitä aktiivisemmin hän työskentelee omaksuakseen sen.

3. Temperamentti

Myös oppijoiden temperamentissa on yksilöllisiä eroja. Oppijan temperamenttia voidaan kuvata muun muassa sen mukaan kuinka sensitiivinen, aktiivinen, sosiaalinen tai sinnikäs hän on. Oppimistilanteissa tulisi ottaa huomioon oppijoiden erilaiset temperamentit – niin sosiaaliset ja aktiiviset kuin ujot oppijatkin.

4. Minkälaista palautetta oppija saa oppimisprosessissa

Kannattaa käydä läpi miksi jokin meni hyvin tai heikosti, eli mitä oppija on tehnyt oppiakseen. Siten hän havainnoi ja oppii tuntemaan omaa oppimistaan. On myös tärkeää sallia virheiden tekeminen ja pyrkiä luomaan turvallinen oppimisympäristö.

5. Pyrkimys pois suorittavasta oppimisesta

Lapsen kiinnostusta oppimiseen voi lisätä esimerkiksi kytkemällä opittavia asioita hänen arkielämäänsä. Silloin oppimisesta tulee mielekkäämpää ja sen hyöty tulee selväksi. Kiinnostus oppimista kohtaan kasvaa, kun oppija ymmärtää, ettei kyseessä ole vain muodon vuoksi tehtävä suoritus.

 

Vanhempien tarjoamat virikkeet ja kannustava asenne tukevat lapsen oppimista

- Ennen koulun alkua vanhemmat voivat tarjota lapselle erilaisia virikkeitä, jotka antavat mahdollisuuden opetella uutta. Vanhemmat voivat yrittää kiinnittää lapsen huomiota uusiin asioihin, jotta kiinnostus niitä kohtaan heräisi, tutkija kertoo. Lapsen kanssa voi esimerkiksi tutkia kirjaimia ja lukea yhdessä kirjoja.

Koulun alettua vanhemman on tärkeää olla kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä ja olla kannustava. Tähän sisältyy muun muassa se, ettei vertaa lapsen taitoja omiin tai muiden lasten taitoihin.

- Hyvä keskusteluyhteys on tarpeellinen paitsi lapsen, myös koulun kanssa, etenkin jos lapsen koulunkäynnissä esiintyy haasteita, Mononen muistuttaa.

 *

Riikka Mononen toimii apulaisprofessorina Oslon yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy matemaattisiin oppimisvaikeuksiin.

 

Sopivat opiskelutekniikat tukevat niin peruskoululaisten kuin lukiolaistenkin oppimista.

Lataa ilmainen opiskelutekniikkaopas

Kuva: Pan Xiaozhen / Unsplash

Luetuimmat kirjoitukset

Tilaa uusimmat blogikirjoitukset sähköpostiisi.