« takaisin blogin etusivulle

Miten toimia, jos Wilma-palaute turhauttaa?

21.02.2019  |  Vanhemmille

Wilma-palauteOnko Wilma huonon maineensa veroinen? Ja kuinka kannattaa toimia, jos omasta lapsesta Wilman kautta välittyvä palaute on vain kielteistä?

Alun perin kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa helpottamaan luotu järjestelmä on aiheuttanut viime vuosina kiivasta keskustelua mediassa. Monet vanhemmat ovat kokeneet, että Wilma on vain negatiivisten viestien äänitorvi, joka lannistaa oppilaan ja kotiväen.

Julkisen keskustelun myötä Helsingin yliopistossa väitöskirjaa valmistelevat luokanopettajat Sanna Oinas ja Anne-Mari Kuusimäki päättivät tutkia Wilma-viestintää ja siihen liittyviä väitteitä. Oinaksen keräämässä aineistossa (runsas 211 000 Wilma-merkintää 7 811 oppilaalle) ilmeni, että 70 % oppilaista oli saanut positiivista palautetta toiminnastaan. 74 % oli saanut merkintöjä unohduksista ja noin 30 % käytöshäiriöistä. Tutkimuksen löydät täältä.

Vastoin yleisiä käsityksiä Wilman kautta jaettava palaute ei ollut pääasiassa negatiivista. Ongelmallista oli lähinnä se, että positiiviset merkinnät kasautuivat tietylle joukolle oppilaita, kun taas osa sai pelkästään kielteisiä huomioita.

Helsingin Sanomien haastattelussa Oinas kertoo, että hänen tutkimansa aineiston perusteella tytöt ja pojat saivat yhtä paljon myönteistä palautetta Wilmassa, mutta negatiivisia merkintöjä kertyi kolminkertainen määrä pojille kaikilla luokka-asteilla. Usein kielteistä palautetta kertyi erityisen tuen piirissä oleville oppilaille.

 

Koska kannustavalla palautteella on yhteys motivaatioon ja oppilaan halukkuuteen muuttaa toimintaansa, sen saamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Miten vanhempi voi toimia, jos negatiiviset Wilma-ilmoitukset piippaavat tiuhaan ja tilanne turhauttaa?

1. Keskustele opettajan kanssa joko puhelimessa tai kasvotusten.

Tällöin asioita on helpompi selittää ja sopia. Kirjoitetussa viestinnässä väärinymmärryksen riski on aina suurempi, sillä ilmeet, eleet ja äänensävy eivät ole kommunikaation tukena.

2. Sovi yhteisistä menettelytavoista.

Jos koulun ja kodin väliseen Wilma-viestintään ei ole esimerkiksi vanhempainillassa sovittu yhteisiä linjauksia, puhu niistä henkilökohtaisesti opettajan kanssa. Kuinka usein asioista viestitään – päivittäin vai kootusti kerran viikossa – ja mihin hyviin asioihin jatkossa kiinnitetään huomiota? Mitä vahvuuksia oppilaalta löytyy? Keskustele pelisäännöt selviksi myös lapsesi kanssa.

3. Muista, ettei kyseessä ole henkilökohtainen arvostelu.

Oinaksen opettajille tekemässä kyselyssä ilmeni, että opettajat ymmärtävät Wilman tuntimerkintöjen tarkoituksen hyvin eri tavoin. Jotkut opettajat näkevät sen vain neutraalina raportointina päivän tapahtumista, toiset osana arviointia. Joskus jatkuva raportointi voi olla yritys viestittää koulun sisällä, että oppilas tai tietty ryhmä tarvitsisi esimerkiksi koulunkäyntiavustajaa tueksi tunneille. Oinaksen mukaan tämä tausta-ajatus ei kuitenkaan välity Wilma-merkintöjä seuraaville vanhemmille tai oppilaille itselleen, vaan se saatetaan tulkita henkilökohtaisena kritiikkinä.

4. Mieti, milloin sinun kannattaa lukea viestit ja merkinnät.

Keskellä kiireistä työpäivää vai vasta illalla kotona? Milloin stressipiikki ei ole jo lähtökohtaisesti korkea ja ehdit rauhassa keskustella lapsen kanssa päivän tapahtumista?

Jos kaipaat vinkkejä siihen, miten koululaisen motivaatiota voi tukea kotona, löydät niitä täältä ja täältä.

 

Lähteet: HS Tiede, Opettaja-lehtiTechnology-enhanced feedback for pupils and parents in Finnish basic education -tutkimusartikkeli, TutorHousen erityisopettajat Kirsi Eerikäinen ja Matti Kaiju

 

Tarvitseeko lapsesi tukea koulunkäyntiin?

PYYDÄ MAKSUTON OPETUSTARPEEN KARTOITUS

Kuva: Burst / Unsplash

Lue lisää aiheesta: Vanhemmille

Luetuimmat kirjoitukset

Tilaa uusimmat blogikirjoitukset sähköpostiisi.