Tutorhouse maksuton opetustarpeen kartoitus
« takaisin blogin etusivulle

Matematiikan ope Tarja: Ensimmäinen yksityisopetustunti on aina yhtä jännittävä

26.07.2018  |  Oppiminen ja motivaatio, Opettajilta

Matematiikan yksityisopettaja Tarja Aro

”Kiitos, tästä oli tosi paljon apua” on paras kiitos opettajalle yksilöllisen oppitunnin päätyttyä. On valtava etuoikeus saada paneutua juuri tämän oppilaan tarpeisiin, juuri tämän kerran oppitunnillamme.

Jokainen ensimmäinen yksilöopetustapaaminen ja oppitunti on yhtä kutkuttavan jännittävä. Millainen oppilas on? Millaiset ovat hänen ongelmansa? Miten häntä on opetettu? Entä miten sovellan oman tyylini hänelle oikeaksi?

Vertaan usein yksilö- ja ryhmäopetusta. Yksi lempiaiheistani on pohtia, että millä tavoin myös kouluissa voitaisiin tarjota mahdollisuus edes pieniin hetkiin yksilölliselle opetukselle vaikkapa kerran viikossa tai kahdessa. Itse en tähän ryhmäoppitunnin aikana kykene. En myöskään usko, että oppitunnilla on milloinkaan mahdollista saavuttaa samaa rauhaa paneutua yksittäisen opiskelijan oppimiseen kuin yksilöopetuksessa.

Ryhmäopetuksessa opetan keskiverto-opiskelijaa, jota ei ehkä edes ryhmässäni istu. Uuden opetettavan aiheen lisäksi varoittelen usein opiskelijoita edellisten sukupolvien virheistä, joiden olen nähnyt toistuvan vuodesta toiseen. Saattaa kuitenkin olla, etten kaikesta yrityksestäni huolimatta ole löytänyt kyseisen aiheen kompastuskiveä. Siis sitä asiaa, joka useimmilla opiskelijoilla on jäänyt alun perinkin ymmärtämättä ja siksi kaikki tähän periaatteeseen pohjautuvat esimerkit ja tehtävät ovat jääneet ymmärtämättä. Tällöin opiskelija on vain enää apinoinut esimerkkejä tehdessään aiheen tehtäviä.

Yksityisopettajana saan korvaamatonta tietoa siitä, että mitkä ovat oikeasti kyseisen matematiikassa opetettavan aiheen sudenkuopat.

Eräs tähän asti yksinkertainen, mutta opiskelijan kannalta hämmästyttävän vaikea aihe on ympyrän piirin laskeminen halkaisijan tai säteen avulla. Törmäsin ongelmaan yksilöoppitunnilla jo viime keväänä ensimmäisen kerran, mutta valitettavasti vasta tänä syksynä opettaessani yksityistunnilla asiaa toiseen kertaan, ymmärsin miten vaikea asia oikeasti on.

Aihe koostuu yllättävän monesta palasesta: 1) piin käsitteestä (kuinka moni aikuinenkaan ymmärtää, että kun lasketaan kaiken kokoisissa ympyröissä piirin ja halkaisijan suhdeluku, saadaan tulokseksi vakio, joka on päättymätön ja jaksoton desimaaliluku, ja että tätä lukua merkitään siksi kreikkalaisella kirjaimella), 2) sanojen piiri ja halkaisija monet eri synonyymit, 3) halkaisijan ja säteen erottaminen toisistaan ja lopuksi 4) kaksi eri kaavaa (säteen ja halkaisijan avulla) piirin laskemiseksi, joka saadaan piin laskukaavasta pii= piiri / halkaisijalla.

Kun kaikki edelliset asiat on läpikäyty, päästään laskemaan tehtäviä. Tehtävässä saatetaan antaa esimerkiksi pallon läpimitta (mikä se on?) ja kysyä pallon ympärysmittaa.

Ensin on ymmärrettävä kyseiset termit ja niiden yhteys ympyrään. Seuraavaksi mietitään, että kumpi kaavoista otetaan käyttöön. Tämä on yleensä helppoa. Seuraavaksi pitää sijoittaa kaavaan halkaisija (eli läpimitta). ”Laitetaanko halkaisija piin vai d:n paikalle”, on yleinen kysymys tässä vaiheessa. AIVAN! Onko ymmärretty piin määritelmä?! Seuraava tehtävä, jossa on annettu säde ja kysytään piiriä. Opiskelija osaa valita oikean kaavan ja kysyy ”Onko tuossa aina kakkonen?”

Edellä olevat kysymykset kuvastavat erinomaisesti omaa valaistumistani opettamisessa. Miten monet oletetusti itsestään selvät asiat ovatkin juuri niitä, joihin oppilas jää kiinni ja joita opettaja ei osaa sanoittaa, koska ei edes tiennyt mikä on oikeasti vaikeata.

Olen etuoikeutettu, kun saan pitää oppitunteja yksilöllisesti ja oppia itsekin tullen näin toivottavasti jopa hiukan paremmaksi opettajaksi! Kiitos, että saan auttaa.

Tarja Aro

 

Tarja Aro
Matematiikan opettaja
TutorHouse


Blogikirjoitus on julkaistu TutorHousen sivuilla ensimmäisen kerran 9.10.2012.

Lataa ilmainen opiskelutekniikkaopas