Oman ajankäytön suunnitteleminen helpottaa elämää niin lukiossa kuin sen jälkeenkin. Velvollisuuksien ja ikävien asioiden lykkäämistä tuonnemmaksi on jokainen tehnyt joskus. Jos huoneesi suursiivous ajoittuu kuin varkain aina siihen aikaan, kun sinun pitäisi oikeasti opiskella, on aika muuttaa tapoja! Pienin askelin ja välitavoittein on mahdollista saada aikaan muutosta omassa toiminnassaan.
1. Näe iso kuva
Opettajat kertovat monesti jo moduulin tai opintojakson alussa, mitä palautettavia tehtäviä siihen sisältyy. Täytyykö kirjoittaa essee vai tehdä koe? Lukea kirja? Kokoa itsellesi lista periodin aikana vaadituista tehtävistä ja deadlineista, jota voit myös päivittää välillä. Visuaalisuus usein helpottaa hahmottamista. Voit esimerkiksi piirtää itsellesi jonkinlaisen kalenterin, jossa näkyvät kaikki jaksoon kuuluvat viikot sekä tärkeät päivämäärät.
2. Tee opiskelusta osa rutiinejasi
Rutiineja voi harjoitella esimerkiksi tekemällä itselleen viikkolukujärjestyksen. Merkitse siihen, kuinka paljon aikaa kuluu päivittäin esimerkiksi koulussa ja harrastuksissa. Sen jälkeen on helppo nähdä, kuinka paljon vapaa-aikaa jää oikeasti. Varaa jäljelle jäävästä ajasta viikoittain, mieluiten päivittäin tietty aika, jolloin teet koulutehtäviä.
3. Priorisoi
Palaa tehtävälistaasi ja mieti, mitkä niistä ovat itsellesi vaikeita ja mihin kuluu paljon aikaa. Monen kompastuskivi onkin se, ettei hän osaa arvioida omaa ajankäyttöään ja sitä, kuinka paljon aikaa kuluu minkäkin tyyppiseen tehtävään. Tilannetta voi parantaa kehittämällä omaa opiskelutekniikkaa tai kertaustekniikoita.
4. Aikatauluta paremmin
Kun olet hahmottanut jakson aikataulut kokonaisuutena ja olet varannut kalenteristasi aikaa omalle opiskelulle, on aika aikatauluttaa opiskelu. Milloin pitää aloittaa ruotsin kirjoitelma, jotta se on ajoissa valmis? Kuinka monta sivua pitää lukea mihinkin kokeeseen?
+1 Kukaan meistä ei ole robotti!
Ajankäytön suunnitteleminen ei tarkoita sitä, että kalenterin pitäisi olla aamusta iltaan aikataulutettu. Päinvastoin! Suunnitelman pitää olla sen verran väljä, että se sallii myös joustoa silloin tällöin. Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan ennakoida eikä esimerkiksi sairastuminen saa romuttaa koko systeemiä, vaan itselleen täytyy olla armollinen.
Jos ajanhallinta ei toimi ja kalenteri on liian täyteen ahdettu, alkaa kaikki muuttua isoksi kaaokseksi ja pieneenkin tehtävään tarttuminen tuntuu ylivoimaiselta. Tunnista uupumus ajoissa ja opettele tuntemaan rajasi. Mitä voi karsia ja mitä voi muuttaa?
Juttuun on haastateltu Tutorhousen erityisopettaja Anne Hällforsia.